Första dagar- I'm totally in love!

Moikka kaikille!

Tästä tulee aivan varmasti romaani mutta ehkä se on nyt ihan sallittua. En ymmärrä miten pystyisin kuvailemaan näitä kahta ensimmäistä päivää tarpeeksi hyvin ja tiivistämään kaiken tän upeuden sanoiksi ja kuviksi mutta yritän parhaani mukaan. Ensiksi on vaan todettava, että täällä on täydellistä ja toisekseen, oon totaalisesti, aivan täysin ja ensisilmäyksellä rakastunut tähän kaupunkiin. Kyllä, kahdessa illassa. Tavallaan se on huvittavaa, koska pelkäsin etukäteen aivan älyttömästi, että petyn jollain tavalla mutta kiitos kaikille korkeimmille voimille, niin ei todellakaan käynyt! Itseasiassa kaikki on ollut paljon parempaa kun oon uskaltanut edes villeissä unelmissani kuvitella ja jokaikinen asia on sujunut tähän mennessä ihan kivutta ja ilman ongelmia. Saavuin siis lauantaina tätä aikaa 15.05 Arlandan lentokentälle, josta tulin bussilla Tukholmaan. Matka kesti n.20 minuuttia ja Tukholmassa mua vastassa oli Eva, nainen jonka luona asun tän 3 kuukautta alivuokralaisena, sekä Evan suomalainen naapuri, jonka kautta itseasiassa sain koko tästä alivuokrahuoneesta loppujenlopuksi kuulla. Mä siis tosiaan teen fysioterapiaopintoihini kuuluvaa toisen vuoden työharjoittelua täällä.
Olin jo lentokoneessa kerennyt luoda kauhuskuvia tulevasta asumisjärjestelystä, koska Eva on kuitenkin iäkkäämpi ja minä, noh en ainakaan kaikista rauhallisin tai hiljaisin persoona... Kaikki kauhuskenaariot osoittautui kuitenkin ihan turhiksi ja jo ekana iltana me kokkailtiin yhdessä ja kippisteltiin punkkulasien kanssa yhteisille tuleville kolmelle kuukaudelle. Mainittakoon vielä, että Evan jääkaapissa oleva magneetti " I love food" haihdutti kaikki viimeisetkin pelot ja sai olon tuntumaan enemmän kuin kotoisalta...

Ensimmäisen yön nukuin kuin pieni lapsi. Tarkalleen ottaen 13 tuntia ja kun heräsin, kylpi koko asunto ihanassa aamuauringossa. Varovaisesti ja unenpöpperöisin silmin mä hipsuttelin keittiöön ja laitoin kaikista tummimman espresson kapselikahvinkeittimeen, pilkoin omenat turkkilaisen jugurtin sekaan ja istahdin alas. Siinä istuessani se uskomattoman ihana ja voimaannuttava onnen tunne, että oikeestaan mikään ei vois just nyt olla paremmin, iski muhun ihan täysiä. En tiedä voiko eka aamu saada enää parempaa alotusta!

Aamuhetki vielä kuvana.

Ja iloinen auringonpaisteeseen herääjä.

Mun sunnuntaiaamu jatkui vielä hetken fiilistelyllä mutta sitten oli pikkuhiljaa suunnattava kaupungille ja saatava edes jonkinlainen käsitys metron linjoista ja harkkapaikan sijainnista, koska aikaa oli vain se pahuksen sunnuntai. Tän kaiken mä yritän nyt saada kerrottua kuvilla, jotta pääsette ees vähän fiilikseen mukaan!

Täällä mä asun! Kaikkialla on vihreetä ja tuntuu ihan keväälle.

Ihan ekana kun pääsin metrolla  T-centraleniin ja sieltä Tukholman pääkadulle, Drottningatanille, suuntasin John Chris coffeeseen salaattilounaalle ja levittelin kaikki kartat jat metro-opasteet eteeni ja tutkiskelin reittiä harkkapaikkaan.

Mun tarkotus oli jättää jälkkäri väliin mutta voiko Tukholmassa ekaa päivää oleskeleva muka ohittaa vaan kylmästi periruotsalaista Wayne's coffeeta? Ei voi, ei sitten mitenkään....

Eli vielä yks espressokuva olkaa hyvä!  "Dubbel espresso och chokladmuffin tack".

Tän jälkeen kiertelin vielä hetken keskusta-alueella ja voi luoja sitä kauppojen määrää! En tiedä miten selviän täällä ostamatta kaikkea!

  

Jossain vaiheessa tulin kuitenkin järkiini ja tajusin, että olin tosiaan lähtenyt etsimään yhteyksiä harkkapaikkaani, en vain haahuilemaan ja ihastelemaan kaikkea.

Mun kaikki kännykän opastepalvelut huusi kilpaa, että " olet eksynyt reitiltä" kun aina löytyi joku mielenkiintoinen kauppa, johon oli vaan pakko poiketa... Lopulta pääsin kuitenkin  taikaisin T-centraleniin, josta suuntasin metrolla katsastamaan harkkapaikan alueen ja sijainnin. Tän kadun varrella siis tuun työskentelemään.

Tässä kohtaa aloin jo olla aika uupunut kaikesta eestaas ravaamisesta mutta koska olin lähtenyt ajoissa liikenteeseen ja en vaan malttanut palata asunnolle, niin päätin suunnata vielä katsastamaan Gamla Stanin. Jäin metrosta kuitenkin pois vasta T-centralenissa (harkkapaikka sijoittuu siis niin, että Gamla Stan ois oikeasti ennen T-centralenia ja olisin voinut jäädä suoraan sinne) mutta halusin rauhassa kävellä drottninggatanin läpi Gamla Staniin. Matkalla kun johonkin kulmaan jäin kaivelemaan puhelinta laukustani, kysyi kohteliaasti multa maltalainen mies "Do you need help?" Nauraen kysyin, että enkai vaan näytä turistilta kameroineni, karttoineni ja eksyneini ilmeineni. Me vaihdettiin muutama sana ja kun sama kaveri pyysi mua siinä hetkessä kahville niin mä menin ihan hätään ja äkkiä hätävaleena totesin, että "I have a boyfriend"..... Sen jälkeen punaisena kun paloauto selvitin, että tottakai voidaan mennä jos ihan kavereina mennään. Tosi smooth Emmi, tosi smooth.....

Me istuttiin sitten reilu tunti yllätys yllätys Espresso Housessa ja  keskusteltiin lähinnä ruotsissa vallitsevasta kulttuurista ja nähtävyyksistä. Tämän jälkeen käveltiin yhdessä Gamla Stanin läpi aina Slusseniin asti.

Niin kaunista ja aurinkoista!

Pystyn jo kuvittelemaan itteni tähän kahvilaan juomaan lempijuomaani espressoa! (Lienee ei kenellekkään enää tässä vaiheessa epäselvää hei...)

Kun sitten vihdoin ja viimein päästiin Slusseniin (koska kuvasin suurinpiirtein kaiken matkalla) niin hyppäsin taas metroon ja pääsin takaisin asunnolle, oli Eva oli tehnyt mulle vielä kaiken hyvän lisäksi päivällisen valmiiksi. Päivällisen jälkeen purin vielä loput matkatavarat ja sain viimeinkin Wifin toimimaan.
En mä voi muuta kun sanoa, että täällä on ihan mahtavaa ja tässä tätä tekstiä aamulla viimeistellessäni kello tikittää ja mun täytyy lähteä metroasemalle ja aloittaa pikkuhiljaa eka harkka-aamu. Jännittää niin paljon!! Toivottavasti näiden mun aika hätäisten kännykkäkuvien ja selontekojen kautta näistä kahdesta ekasta illasta sai edes jonkinlaisen käsityksen. Ihanaa päivää kaikille. Nauttikaa joka hetkestä ja muistakaa tavoitella unelmianne!

Aamun jännittyneet tunnelmat vielä tässä.

Puss och kram!
 -Emmi